Osallistuin viime viikolla valtiovarainministeriön
järjestämään esteettömyystyöpajaan.
SADe-ohjemassa
(Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)
valmistellaan parhaillaan toimintamallia, jonka avulla varmistetaan
esteettömyyden huomioon ottaminen sähköisten palvelujen kehittämisessä.
On erinomaista, että tämä aihe nostetaan esille. Elämme
ajassa, jossa kaikkialla läsnä oleva keinoäly ympäröi meitä, tietotekniikkaan
nojaavat palvelut lisääntyvät ja sosiaalisen median merkitys kasvaa.
Etenkin meidän
julkisten verkkopalvelujen tuottajien on huolehdittava siitä, että edistämme
yhdenvertaisuutta ja pienennämme ulkopuolelle jäämisen uhkaa.
Mm. kuulo- ja näkövammaiset sekä ikääntyvä väestö ja
maahanmuuttajat muodostavat erityisiä kohderyhmiä verkkopalveluissa. Pelkästään
selkokielen käyttäjiä on Suomessa 300 000. Erityisryhmät on otettava
huomioon jo palvelujen suunnittelussa, ja esteettömyyden on toteuduttava
palveluketjun jokaisessa lenkissä. Alusta loppuun asti.
Esteettömyys merkitsee käytettävyyttä
Mutta lopulta esteettömyys merkitsee hyvää käytettävyyttä
ylipäätään. Mitä jos ei tehtäisikään erillistä
käyttöliittymää joillekin erityisryhmille, vaan tehtäisiin kaikille avoin ja saavutettava verkkopalvelu?
Työpaja oli minulle hyvin silmiä avaava. En missään nimessä
ole suhtautunut esteettömyyteen aikaisemminkaan vähätellen; oikeastaan en ole
suhtautunut siihen lainkaan. Edustamani verkkopalvelu luonnollisesti noudattaa
EU:n määrittelemiä esteettömyysohjeita ja Julkisen hallinnon suosituksia (JHS).
Saavutettavuus ei ole vain standardeja
Mutta kuten työpajassa todettiin, täysin standardit täyttävä
verkkopalvelu ei silti välttämättä käytännössä ole kovin saavutettava ja esteetön. Teknisen
toimivuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös toimitustyöhön. Ei kannata käyttää eri värejä sisältöjen
ryhmittelyyn tai pelkkiä symboleja ilmaisemaan tärkeitä asioita. Kaikella
ei-tekstuaalisella sisällöllä tulee olla tekstivastine. Videoissa voisi
olla äänen lisäksi tekstitystä. Kuvien alt-tekstit auttavat paljon. Edellä
mainitut eivät ole kovin isoja asioita toteuttaa, mutta parantavat
huomattavasti esim. kuulo- ja näkövammaisen mahdollisuuksia käyttää
verkkosivujamme.
Myös hyvä ja ymmärrettävä kieli on osa esteettömyyttä. Tässä
meillä virkamiehillä olisi paljonkin tehtävää. Asiakkaillemme ei ole iloa siitä, että
verkkopalvelussamme asiat esitetään hallintojuridisesti täysin oikein, mutta
kukaan ei ymmärrä niitä. Se ei ole saavutettavuutta eikä tue esteettömyyttä.
Ota kantaa ja osallistu keskusteluun
SADe-ohjelman esteettömyyden toimintamallista
on käynnistetty osallistamishanke oikeusministeriön Otakantaa -palvelussa. Sivulta
löytyy kuvaus toimintamallin ideasta ja sisällöstä, ja sinne on avattu kaksi
keskustelua käsittelemään toimintamallin keskeisiä kysymyksiä. Osallistu sinäkin keskusteluun. Koska tietoyhteiskunta kuuluu kaikille.
