Julkaistu alunperin eSuomi.fi-sivuston blogissa 16.6.2016
Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa (KaPA) ja siinä toteutettavia digitaalisia palveluja on kutsuttu Suomen suurimmaksi rakennushankkeeksi. Aika osuva vertaus se onkin. Ensimmäinen asiakkaille näkyvä etappi saavutettiin viime joulukuussa, kun kansalaisen näkymän ensimmäinen kehitysversio julkaistiin.
Nyt kesällä vietämme jälleen yhden vaiheen harjakaisia ja tuomme tutustuttavaksi yrityksen näkymän,beta.suomi.fi/yritykselle. Julkistettava kehitysversio on ikään kuin ensimmäinen ehdotus siitä, mitä uusi verkkopalvelu voisi olla. Kun palvelu on julkisesti kokeiltavissa, jokainen voi kertoa kokemuksensa sen toimivuudesta ja tehdä kehitysehdotuksia. Silloin emme ole vain omien arvailujemme varassa, vaan saamme ratkaisuille perusteluja parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta eli käyttäjiltä.
Hyvä verkkopalvelu ei varasta kenenkään aikaa
Käytettävyys ja saavutettavuus, palvelumuotoilu ja käyttäjien kuunteleminen sekä osallistaminen sisältyvät lähtökohtaisesti kaikkeen KaPAssa tehtävään työhön.
Verkossa käytettävien palvelujen tulee toimia virheettömästi, olla helppokäyttöisiä ja ohjata käyttäjäänsä vaistonvaraisesti eteenpäin. Kyse ei ole päälle liimatusta koristelusta, vaan mitattavasta ja rahallisen arvon sisältävästä vaatimuksesta. Huonojen järjestelmien parissa kiukuteltu aika on pois jostakin muusta, todennäköisesti tarpeellisemmasta ja tuottavammasta toiminnasta.
Käyttäjäpaneeli varmistaa oikean suunnan
Paneudumme huolella käytettävyystesteihin, spontaanin palautteen analysointiin ja järjestelmälliseen käyttäjien kuunteluun. Beta-versioiden julkaiseminen on yksi väline yhteiskehittämisessä. Hiljattain on aloittanut kansalaisen ja yrityksen näkymille yhteinen käyttäjäpaneeli. Noin 50 hengen ryhmässä on kattava edustus eri-ikäisiä, eri taustaisia ja eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä. Noin puolet tästä joukosta on mukana jollakin tavoin yritysnäkökulmalla. Käyttäjäpaneeli työskentelee omassa verkkotyötilassaan, jossa käydään keskusteluja, arvioidaan ja vertaillaan vaihtoehtoisia toteutustapoja.
Käyttäjäpaneelityön tavoitteena on varmistaa tulevien palvelujen toimivuus, ymmärrettävyys ja hyödyllisyys sekä antaa meille visioita jatkokehityksen suunnasta. Uskon, että juuri käyttäjäpaneeli on jatkossa keskeisin vuorovaikutusfoorumi asiakkaiden suuntaan. On tärkeää, että olemme yhteydessä käyttäjiin riittävän varhain. On toki hyödyllistä kuulla mielipiteitä tehdyistä ratkaisuista ja saada näin suuntaa korjausliikkeille. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin päästä perille tarpeista ja toiveista jo ennen kuin mitään on varsinaisesti suunniteltukaan.
Myös kumppaniverkosto mukana
Vaikka asiakas onkin ykkönen, haluamme tunnistaa myös kumppaniverkoston tarpeita. Hyödyllinen palvelu kannustaa myös muita organisaatioita ohjaamaan asiakkaitaan sen käyttäjiksi.
Tämän varmistamiseksi meillä on erilaisia referenssiryhmiä, joissa muut kuin palvelujen loppukäyttäjät saavat tietoa kehitystyöstä, sen vaiheista ja voivat osallistua kehittämiseen. Myös yrityksen palvelunäkymää varten olemme koonneet oman referenssiryhmän.
Virkamiehen happotesti
Asiakkaan kohtaaminen avoimessa vuorovaikutuksessa vaatii keskeneräisyyden paljastamista, kovankin kritiikin vastaanottamista, virheiden myöntämistä ja oman rajoittuneisuutensa tunnustamista. Vastalahjaksi voi saada yllättäviä ideoita, tulevaisuutta ennustavia näkemyksiä ja lisäksi mahdollisuuden tutustua erittäin kiinnostaviin ihmisiin.
Uskomme, että yhdessä asiakkaidemme kanssa pääsemme palvelunäkymien kehittämisessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Työ Suomen suurimmalla rakennustyömaalla jatkuu.
