Sitran yliasiamies Mikko Kososen haastattelu Suomen Kuvalehdessä on saanut aikaan keskustelua siitä, miten teollisen aikakauden
rakenteet ja ajatusmallit eivät enää toimi, ja miten tarvitaan uusia
toimintatapoja ja uutta ajattelua. Kososen näkökulma oli yhteiskunnan
ylätasolla, mutta samat ajatukset pätevät myös hallinnon alemmilla portailla, siellä
missä itse liikun.
Yrittäjyys ja yritysten menestyminen vaikuttavat
tulevaisuuteemme merkittäväsi. Ilman yrityksiä ei synny työpaikkoja ja
hyvinvointia. Yrittäjyyttä tulee siis tukea ja vahvistaa. Mutta tarvitaanko
siihen todella kymmeniä ja taas kymmeniä eri organisaatioita, jotka neuvovat ja
opastavat yrittäjää kädestä pitäen? En tiedä, ehkä tarvitaan. Mutta siinä
rinnalla vertaisverkostoilla ja omatoimipalveluilla on tulevaisuudessa luultavasti yhä
isompi rooli.
Itse ajattelen, että vähintään yhtä tehokasta on madaltaa yrittämisen kynnystä, yksinkertaistaa ja vähentää
hallinnollista taakkaa ja taivuttaa tietotekniikka sillaksi hallinnon ja yrityksen
välille. Ne ovat isoja, kansallisen tason kysymyksiä, joihin haetaan ratkaisuja hallitusohjelmista ja kansallisista tietoarkkitehtuurilinjauksista (ICT2015).
Siististi siiloissa
Sitran Kososen mukaan meiltä puuttuu sekä strategista ketteryyttä että kokonaisnäkemystä. Kukin valvoo vain omaa etuaan, ettei joutuisi luopumaan mistään. Olen samaa mieltä. Strategioitahan meillä kyllä riittää, hallitusohjelmasta alkaen joka virastoon ja siitä alaspäin. Ei ole niin pientä hanketta, ettei sille kannattaisi laatia perusteellista strategiaa. Mutta niiden toteutus jää usein puolitiehen. Ne unohtuvat kokoushuoneiden fläppitauluille, sanat eivät muutu teoiksi. Strategiatyössä ei ole sijaa kokeiluille ja uusille aluille.
Palveluja ja tietojärjestelmiä kehitetään yhä siiloissa, oman hallinnon ja viraston lähtökohdista. Asiakas ei ohjaa toimintaa. Vai mistä kertoo, että esimerkiksi julkisen yritysrahoituksen tai muun palvelun hakemiseen ei vieläkään ole yhtä yhteistä järjestelmää? Ei edes yhteistä lomaketta.
Sitran Kososen mukaan meiltä puuttuu sekä strategista ketteryyttä että kokonaisnäkemystä. Kukin valvoo vain omaa etuaan, ettei joutuisi luopumaan mistään. Olen samaa mieltä. Strategioitahan meillä kyllä riittää, hallitusohjelmasta alkaen joka virastoon ja siitä alaspäin. Ei ole niin pientä hanketta, ettei sille kannattaisi laatia perusteellista strategiaa. Mutta niiden toteutus jää usein puolitiehen. Ne unohtuvat kokoushuoneiden fläppitauluille, sanat eivät muutu teoiksi. Strategiatyössä ei ole sijaa kokeiluille ja uusille aluille.
Palveluja ja tietojärjestelmiä kehitetään yhä siiloissa, oman hallinnon ja viraston lähtökohdista. Asiakas ei ohjaa toimintaa. Vai mistä kertoo, että esimerkiksi julkisen yritysrahoituksen tai muun palvelun hakemiseen ei vieläkään ole yhtä yhteistä järjestelmää? Ei edes yhteistä lomaketta.
Jäykkyydestä ja siilojenvartionnista huolimatta on meillä sentään saatu jotain hyvääkin aikaiseksi.
Meillä on esimerkkejä myös uudesta ajattelutavasta ja poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksellisuudesta. Kosonen mainitsee esimerkkinä Team Finlandin.
Meillä on esimerkkejä myös uudesta ajattelutavasta ja poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksellisuudesta. Kosonen mainitsee esimerkkinä Team Finlandin.
Itse en voi olla nostamatta esille Yritys-Suomea, jossa
hallintorajat ylittävää, tavoitteellista yhteistyötä on tehty jo vuosia. On
luotu yhteinen palvelumalli ja asiakkuusstrategia, yhteinen verkkopalvelu ja
yhteinen puhelinpalvelu. Yritys-Suomen verkosto on yrittäjän kumppanina etenkin
kotimaassa, ennen kuin Team Finlandin palvelut ovat ajankohtaisia.
Voi luopumisen tuskaa!
Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että uudet
toimintamallit eivät vielä sittenkään näy kovin hyvin käytännön toimissa. Edelleen tässä maassa tehdään samoja tai lähes
samoja asioita itsekseen ja erikseen. Lukemattomilla verkkosivuilla pidetään yllä samoja sisältöjä, oppaita painatetaan samoista asioista ja hankitaan omia sovelluksia omaan käyttöön.
Kuitenkin yrityksen perustaminen, kasvu ja kehittyminen tapahtuu
kutakuinkin samoin kaikkialla Suomessa. Myös
yrityksille tarjottavat palvelut ovat lähestulkoon samoja koko maassa. Yksillä
ja samoilla nettisivuilla, oppailla ja esitteillä pärjättäisiin oikeastaan
Utsjoelta Hankoon. Mutta silti esimerkiksi yrityksen perustamisen oppaita löytyy useita. Niissä on samat asiat hiukan eri järjestyksessä, toisessa
kuvia enemmän kuin toisessa. Hämmentäähän se jo asiakastakin: mikä tieto on oikeaa, mihin voi luottaa? Kaiken kirjavien tietojärjestelmien yhteensopimattomuutta ja niistä syntyviä kustannuksia ei kärsi edes ajatella.
Samoja asioita tehdään, koska
jokainen tietää sen parhaan tavan ja haluaa rakentaa omaa brändiään. Mistään ei
ole oikeasti luovuttu, rinnalle ja päälle on vain tuotu uusia järjestelmiä ja uusia
brändejä.
Isoon muutokseen ei varmasti ole oikoteitä eikä helppoja ratkaisuja. Jos maan viisaat eivät ole niitä keksineet, en toki minäkään. Ja saattaahan olla, että en vain näe asioiden todellista laitaa. Ehkä siilot
ovatkin jo kaatuneet, päällekkäisyydet poistettu ja tietojärjestelmähankkeet
hyvässä mallissa. En vain ole huomannut sitä. Siinä tapauksessa suljen suuni ja
pahoittelen mahdollisesti aiheuttamaani mielipahaa.