Onko virkamies yhteiskunnan elätti?

Wagner loikoo tyytyväisenä sarjakuvasohvalla

Eikö tosiaan mitään (hyvää) synny virkamiesten työstä? Eikö kukaan palvele kansalaisia, kun nämä asioivat virastoissa, eivätkö kirjastot tarjoa hengenravintoa, eivätkö kaupunkien kadut pysy kunnossa ja puhtaina? Eikö näistä toimista ole yhteiskunnalle mitään hyötyä? Pelkkää kulua vain ja toisten siivelläkö elämistä?

Vai onko niin, että on hyviä ja pahoja virkamiehiä? Hyviä ovat sairaanhoitajat, palomiehet ja poliisit. Pahoja ovat virastoissa työskentelevät suunnittelijat, toimistovirkailijat ja lakaisukoneen kuljettajat?

En halua puolustella turhaa ja moninkertaista byrokratiaa; siinä riittää kyllä karsittavaa. Uskon, että jokainen vähänkin ajatteleva virkamies on samaa mieltä.

Meillä on aivan järjettömiä lupa-, ilmoitus- ja selvitysvaatimuksia niin yksityisille ihmisille kuin yrityksillekin. Ihmisten ja yritysten kiusaamista suorastaan.  Paljon voitaisiin yksinkertaistaa ja siirtää tekemistä hyödyllisempiin tehtäviin.

Hallinnon monimutkaisuus rassaa myös virkamiehiä. Ei kenestäkään ole kivaa tai järkevää pitää monenkertaista työajanseurantaa, kirjata samoja asioita moneen eri järjestelmään, tehdä tarkistuksen tarkistuksia tai tuottaa pölyttymään tuomittuja raportteja. Ei kukaan oikeasti halua olla hyödytön kuluerä. Mutta yksittäisen virkamiehen vaikutusmahdollisuudet vain ovat kovin vähäiset.  Virkamies tekee, kuten säännöissä määrätään. Vähän voi yrittää oikoa, ja toivoa, ettei tule syytettä virkavirheestä.

Virkamiehen hulppea elämä

Vaikka korjattavaa siis on, tuntuu valtoimenaan vellova virkamiesten lynkkausmieliala silti aika huonolta lähestymistavalta. Julkisuudessa keskustellaan virkamiesten tuplalomista ja muita ruhtinaallisemmista lomakorvauksista, huomattavan suurista palkoista ja ylipäätään liian suureksi turvonneesta julkishallinnosta.

Ei tunnu pahalta sen takia, etteikö julkishallintoa saisi pienentää ja töitä tehdä entistä tehokkaammin. Mutta asioiden esittäminen ei nyt tunnu menevän ihan oikein.

Ei virkamiehillä ole tuplalomia yksityiseen sektoriin nähden. Viidentoista vuoden jälkeen lomaoikeus on 38 päivää eli kutakuinkin 7,5 viikkoa. Ei siis kymmentä viikkoa, mikä vasta olisi tuplasti enemmän kuin työsopimuslaissa määritelty viisi viikkoa. En tiedä - mutta epäilen - että yksityisilläkään aloilla eivät yli viiden viikon lomat ole vallan tuntemattomia. Etenkään pitkissä työsuhteissa.

Eikä virkamiehillä ole sen isompia lomakorvauksia kuin muillakaan. En minä ainakaan ole päässyt sellaisista nauttimaan, vaikka olen jo lähes ikivanha virkamies. Sijaista minulla ei ole ollut ikinä.

On myös melko tarkoitushakuista taivastella virkamiesten valtavia palkkoja, jos esimerkeiksi otetaan kaupunginjohtaja, osastonlääkäri ja rehtori. Voisi yhtä hyvin kertoa laitosapulaisten, hoitajien tai toimistotyöntekijöiden palkoista. Ne taitavat jäädä aika lailla alemmalle tasolle. Virkamiehiä hekin silti ovat.

Ei niissä palkoissa ole paljon alentamisen varaa, kuten professori Vesa Kanniainen ehdottaa. Liki seitsemän tuhannen euron keskipalkalla eturintamaan tarjoutuminen tuntuu minusta sen takia suorastaan tekopyhältä.

Unohdetaan myös se, että hyvin monet virkamiehet tekevät paljon virallista työaikaansa pidempiä työpäiviä. Ihan sillä peruspalkallaan, sillä ylityökorvauksia ei käytännössä ainakaan omalla hallinnonalallani tunneta. He tekevät niin, koska työtä on paljon ja heillä on halu tehdä se hyvin.

Tehokkaammin yksityisellä?
Julkisen sektorin koko on meillä suuri, se on totta. Mutta meillä myös hyvin monet kansalaisten palvelut tuotetaan julkisena palveluna. Mietin, että olisivatko ne palvelut yksityissektorin toteuttamina kuitenkaan sen edullisempia tai kustannustehokkaampia?

Luulisin - vaan en tiedä - että potilaan hoito tai kodin siivoaminen maksaa suunnilleen saman, teki sitä yksityisessä työsuhteessa tai julkishallinnon työntekijänä. Olisi hyvä myös pohtia, mihin ne yksityiset yritykset sitten lopulta veronsa maksavat tai miten ne yhteiskuntavastuutaan kantavat?

En ole kansantaloustieteilijä enkä muutoinkaan kykeneväinen käymään viisaita keskusteluja näistä asioista. Yritänpähän vain tehdä oman työni virkamiehenä mahdollisimman hyvin, omaa järkeäni käyttäen ja asiakasta arvostaen.

Kohti sähköisiä asiointipalveluja

Osana julkisen hallinnon ICT-strategiaa Suomeen luodaan parhaillaan kansallista palveluarkkitehtuuria. Tavoitteena on digitaalinen palveluinfrastruktuuri, eli yhteinen pohja julkishallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseen ja  tietojen liikkumiseen ja hyödyntämiseen. 

Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeisiä elementtejä ovat palvelutietovaranto, palveluväylä, tunnistusratkaisut sekä roolien ja valtuutusten hallinta. Asiakkaille - yrityksille ja ihmisille - palveluarkkitehtuuri näkyy ennen kaikkea tiedot ja palvelut sekä sähköisen asioinnin kokoavina verkkopalveluina, eli yrityksen ja kansalaisen palvelunäkyminä. Asiakkaiden tarvitsemat tiedot ja palvelut ovat saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti.

Riku Jylhänkangas/VM 11.2.2014. Kuva isommaksi klikkaamalla.

Uudistuvat verkkopalvelut  

Yrityssuomi.fi ja kirjautuneen käyttäjän Oma Yritys-Suomi ovat ensimmäinen toteutus yrityksen verkko- ja asiointipalvelusta. Yritys-Suomeen on koottuna tietoa ja palveluja sekä sähköisiä työkaluja niin yrityksen perustajalle kuin jo toimivalle yritykselle ja työnantajalle.

Yrityksen palvelujen rakentaminen jatkuu Yritys-Suomen verkkopalvelujen nykyisiä sisältöjä ja toiminnallisuuksia edelleen kehittämällä. Yrityksen palvelunäkymä toteutuu koko laajuudessaan, kun rooli- ja valtuutuspalvelu sekä kansallinen asiointitili saadaan valmiiksi, näillä näkymin vuonna 2016.

Yksityishenkilöille suunnatun uuden ajan verkkopalvelun suunnittelu on juuri käynnistynyt. Sen toteutuksessa hyödynnetään julkishallinnon palvelut kansalaisille nykyisin kokoavan suomi.fi-palvelun sisältöjä ja kokemuksia. Tästä uudesta verkkopalvelusta on tarkoitus julkaista ensimmäinen beta-versio keväällä 2015.

Myöhemmässä vaiheessa myös viranomaisten vällille luodaan yhteisiä palveluja ja työkaluja. 

Palvelut sujuvasti käyttöön roolista riippumatta

Yrittäjä tai yrityksen perustaja valmistelee ja suunnittelee liiketoimintaansa ja hoitaa yrityksensä asioita Yritys-Suomen verkkopalveluissa. Kun tämä samainen yrittäjä tarvitsee lapselleen päivähoitopaikkaa tai vaikkapa rakennuslupaa talolleen, olisi toivottavaa, ettei hänen tarvitsisi kirjautua kolmeen eri järjestelmään. Ihannetapauksessa hän voisi koota kaiken tarvitsemansa yhteen näkymään tai vähintäänkin siirtyä vaivatta eri palvelujen välillä.

Käyttäjän omien tietojen pitää olla koko ajan helposti saavutettavissa ja omia, meneillään olevia asioita on voitava helposti seurata, on käyttäjä sitten kansalaisen tai yrittäjän roolissa. 

Sen takia on tärkeää, että näitä palvelunäkymiä, eli tulevaisuuden verkkopalveluja, valmistellaan yhdessä.  Asiakas on aina kokonainen ihminen, riippumatta missä roolissa hän kulloinkin toimii.

Yhteistyöllä kohti yhtenäistä palvelukokemusta     

Alku näyttää lupaavalta. Palvelunäkymät –hankkeen vetäjänä valtiovarainministeriö on kutsunut sekä yrityksen (yrityssuomi.fi) että kansalaisen (suomi.fi) verkkopalvelujen tekijät saman pöydän ääreen.

Työskentelyn tavoite on yhteinen, eli tarjota asiakkaan tilanteeseen sopivaa tietoa, siihen liittyviä palveluja ja työkaluja sekä vaivatonta sähköistä asiointia kertakirjautumisella.

Vaikka yritysten ja yksityishenkilöiden verkkopalveluilla on omat, kohderyhmien mukaiset sisältökonseptinsa, yhteistyöllä voidaan tunnistaa tavoiteltavat toiminnallisuudet ja tuottaa niiden toteuttamiseen tarvittavat yhteiset käyttöliittymäkomponentit. Tällä tavoin saadaan yhdenmukaisuutta myös asiakkaan käyttökokemukseen. Oma Yritys-Suomen tekemisessä kertyneet kokemukset on hyvä hyödyntää, ja verkkopalvelujen rakentamisessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan käyttää myös yhteisiä työkaluja ja alustoja.

Ottaisimmeko asiakkaat mukaan suunnitteluun?

Oma Yritys-Suomi –palvelua on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Palveluja on pilotoitu Yritys-Suomen asiakasraatiin kuuluvissa yrityksissä. Myös uusien palvelujen ja toiminnallisuuksien kehittämiseen on haettu pohjaa asiakasraatilaisten näkemyksistä. Työskentely on ollut antoisaa ja hyödyllistä, ja uskoakseni kaikkein pahimmat kompuroinnit on vältetty juuri asiakasraadin ansiosta. 

Nyt toivon, että voisimme hakea Yritys-Suomen asiakasraadilta ajatuksia myös siihen, miten sisältöjen eroista huolimatta yrityksen ja yksityishenkilön verkkopalvelut muodostaisivat mahdollisimman saumattoman ja toimivan kokonaisuuden.  Uskon, että yhdessä asiakkaiden kanssa pääsisimme parempaan tulokseen kuin pelkästään virkamiesten kesken.

  

Yhdessä tekemällä kaikki voittavat!

Yritys-Suomi on minulle rakas. Olen tehnyt sen parissa työtä jo pitkään, ja edelleen näen siinä paljon hyvää ja kaunista, paljon tavoittelemisen arvoista.

Yhteinen polkumme ei aina ole ollut helppo eikä tasainen kulkea. Välillä kipinäni on uhannut kokonaan sammua. Toisina päivinä taas aurinko on paistanut risukasan lämpimäksi, liekki on leimahtanut uudelleen ja työ on jatkunut suunnatonta riemua tuntien.

Monesti olisin halunnut nopeuttaa asioita, olla jo maalissa. Mutta yhteistyöverkosto on laaja, ja yhteisen tavoitteen ja tahtotilan muodostaminen on vaatinut paljon yhteensovittamista. Nyt tavoitteet on kuitenkin kiteytetty selkeäksi visioksi vuoteen 2020.  

Yritys-suomi on yhtenäinen, vaivaton ja asiakkaan tarpeen ennakoiva asiointiväylä yritysten palveluihin.

Mielestäni tämä on hieno visio ja lisäksi myös mahdollinen. Hitaasti kiiruhtamalla olemme jo luoneet yhteisen verkkopalvelun, joka sisältää myös sähköisiä työkaluja ja mahdollisuuden henkilökohtaiseen työtilaan. Meillä on hyvin toimiva ja osaava puhelinpalvelu, jota voi lähestyä myös sähköisesti ja Facebokissa. Maanlaajuinen neuvojaverkosto Yritys-Suomen palvelupisteissä tarjoaa syvempää ohjausta ja kanssakulkemista sellaista tarvitseville.

Jatkossa sähköisten asiointipalvelujen merkitys yhä kasvaa. Yritysten on voitava hoitaa sekä omaan toimintaansa että viranomaisvelvoitteisiin liittyviä asioita verkossa, ajasta ja paikasta riippumatta. Meidän on tarjottava siihen helppo ja vaivaton ympäristö. Sellainen, jossa monia asioita voi hoitaa yhdellä kirjautumisella ja jonka sisällöt voi muokata itselleen sopiviksi. Tämän ympäristön kehittämisessä on kuunneltava asiakkaan ääntä ja tehtävä ratkaisuja sen pohjalta.

Yhteinen visiomme antaa tekemiselle hyvän lähtökohdan ja selvän suunnan. Itse haluan tehdä kaikkeni sen toteutumiseksi. Haluan kuulla tarkasti ja nähdä kauas, yli siilorajojen. Haluan muuttaa näkemäni ja kuulemani tekemiseksi, joka tuottaa asiakkaille hyviä ja tarkoituksenmukaisia palveluja. Toki ymmärrän, että yksi ihminen ei paljoon kykene. Mutta meitähän onkin monta. Ja yhdessä tekemällä kaikki voittavat!

Yritys-Suomen visio 2020 kolmessa minuutissa:

Olisi yksi unelma

Minulla olisi semmoinen unelma, että annettaisiin edes yhden kerran asiakkaiden suunnitella joku palvelu ihan alusta loppuun asti. Vaikka tuo liiketoimintasuunnitelmatyökalu, jota meillä on hartaudella ja huolella tehty. 

Sillä niin se on, että teet niin tai näin, aina se menee väärinpäin. Se on ihan liian vaikea tai se on liian helppo. Se on kamalan pitkä ja perusteellinen tai aivan liian yksinkertainen. Miksei se ota kantaa yhtiömuotoon ja tuo swotti on kyllä  ihan turha. Eikä tuo markkinoinnin osuus ole ollenkaan riittävä ja sitäpaitsi laskelmia on ihan liikaa. Tai voi niitä olla liian vähänkin.

Tehtäisiin niin, että kerättäisiin 20 yrittäjää saman pöydän ääreen, mukaan pari yritysneuvojaa ja sitten yksi virkamies, joka maksaisi kahvit ja pullat.  Pidettäisiin niitä samassa huoneessa niin kauan, että valmiina olisi semmoinen työkalu, joka olisi yrittäjälle juuri sopiva, hyvä ja käyttökelpoinen. Väännettäisiin kovin, mutta tehtäsiin kerralla kuntoon eikä sitten vähään aikaan kehitettäisi liiketoimintasuunnitelmaa. Sitten skoolattaisiin ja se virkamies voisi pitää pienen puheen. Ja se olisi oppinut paljon. 

Sitten päästettäisiin ne kaikki ulos ja sanottaisiin, että tavataan taas, jatketaan yhdessä! 

PS. Tiedän kyllä, että liiketoimintasuunnitelman voi myös laittaa roskakoriin. Mikäs siinä, voi sekin toimia.