Sosiaalinen media mahdollistaa paljon

Verkko ja sosiaalinen media vieraannuttavat ihmiset oikeasta elämästä ja tekevät heistä passiivisia nörttejä. Verkossa aikaa viettävä ihminen jää paitsi jostain todellisemmasta ja paremmasta.

Näinhän sitä usein sanotaan. Verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta ei pidetä oikeana ja aitona, vaan ajatellaan sen kelpaavan korkeintaan korvikkeeksi. Ystävien ja ihmisten tapaaminen verkossa ei ole yhtä arvokasta kuin yhdessä kahvilan pöydässä istuminen tai leffassa käyminen.

Itse ajattelen, että verkkoelämä ja tosielämä eivät millään tavalla ole vastakkaisia tai toisiaan korvaavia tai poissulkevia. Aikansa voi käyttää hyvin tai huonosti kummallakin tavalla. Vuorovaikutuksen rikkaus ei ole kiinni siitä, keskustellaanko kasvokkain vai Facebookissa. Eihän aktiivisuus verkossa sitä tarkoita, ettei ikinä tapaisi ketään elävässä elämässä.

Verkossa on sattumahdollisuuksia
Paitsi omiin tuttuihinsa verkossa on mahdollisuus luoda kontakteja myös aivan uusiin ihmisiin. Kiinnostavien henkilöiden ajatuksia voi seurata Twitterissä tai Google plussassa ja nykyään myös Facebookissa. Sillä tavoin voi päästä osalliseksi asioista ja keskusteluista, joita muutoin olisi lähes mahdoton tavoittaa.

Itse olen saanut muutamia tosi kiinnostavia kontakteja Twitterissä ja Facebookissa. Aivan kaikkia uusia ihmisiäni en ole edes tavannut oikeasti – vielä. Mutta heidän ajatuksensa kiinnostavat minua ja minusta on mukava seurata heidän päivityksiään. Olen saanut tietooni monen monta hyödyllistä ja kiinnostavaa juttua, niin työhöni kuin muuhun elämääni liittyen. Näkökulmani monesta asiasta on avartunut tai muuttunut kokonaan toiseksi. Olen saanut vinkkejä ja kokemuksia uusista työskentelyvälineistä, löytänyt kiinnostavia blogeja ja artikkeleja, olen päässyt keskelle virkistäviä keskusteluja. Ilman sosiaalista mediaa, tietoverkkojen ulkopuolella mikään tuollainen ei olisi mahdollista tai ainakin se olisi paljon vaikeampaa ja vähäisempää. Sosiaalisessa mediassa voin kulkea kukasta kukkaan, sosiaalinen media on sattumahdollisuuksia täynnä!

Täyttä elämää somessa
Mitä kaikkea verkko avaakaan heille, joiden elämä esimerkiksi sairauden tai vamman takia on fyysisesti rajoittuneempaa? Eräs somesta löytämäni ystävä on todennut, että eläkkeelle jäätyään ja huonosti toimivien jalkojensa takia Facebook-verkostosta on tullut hänelle tosi tärkeä kanava pitää yhteyttä ystäviin, jakaa ja saada ajatuksia, pitää yllä monipuolista ja virkeää sosiaalista elämää. Tämä terävä ajattelija saa vastakaikua verkostolta ja riemastuttaa meitä omilla sivalluksillaan. Kyllä hän silti tapaa ihmisiä myös oikeasti.

Toinen esimerkki on Duchennen lihasdystrofiaa sairastava Pietari Ahtiainen. En tunne Pietaria, mutta seuraan häntä Twitterissä ja Facebookissa ja luen hänen blogiaan. Nuori mies elää nuoren miehen arkea ja käy vilkasta vuoropuhelua verkossa. Voin vain kuvitella, miten paljon iloa Pietarille on siitä, että hän voi kommunikoida laajan ihmisjoukon kanssa. ”Oikeassa elämässä” tuo olisi paljon vaikeampaa, jollei suorastaan mahdotonta. Tietysti myös Pietari tapaa muita ihmisiä, käy matkoilla jne.

Verkko avaa meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia saada tietoja ja kontakteja ja jakaa kokemuksia. Se ei itsessään ole hyvä tai paha, kyse on siitä, miten ja mihin sitä käytämme. Tietoverkot ja sosiaalinen media eivät sulje pois mitään, vaan tuovat koko elämän kirjon kaikkien ulottuville. Monelle ne ovat monipuolisen elämän ja osallistumisen mahdollistajia.

Ojasta allikkoon

Konvoluutti – puhelin – sähköposti – kännykkä – yhteisölliset työskentelyalustat. Näin kehitys on kehittynyt, näillä välineillä meitä on töissämme lähestytty, ja näiden kautta olemme työympäristöömme kiinnittyneet.

Näitä pitkin meille on tuupattu paitsi hyödyllistä tietoa ja työtehtäviä myös täysin turhaa informaatioähkyä ja vaatimuksia. Varmasti on vielä muitakin, mutta nämä tunnistan päällimmäisiksi omasta työelämästäni.


Kaikkia on pidetty edeltäjiään parempina ja tehokkaampia. Kaikkien on ajateltu olevan työtä helpottavia välineitä ja edustavan uutta tapaa toimia. Vapauttavan meitä jotenkin. Ja katin kontit!

Itse välineet toki voivat ollakin edeltäjiään fiksumpia, ja ne antavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työskennnellä, kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa.

Mutta ei kai ollut tarkoitus, että käyttäisimme niitä kaikkia yhtä aikaa? Eikö ollutkaan tarkoitus jättää mitään pois?

Pinot pöydällä
Ensin meille pukkasi kommentoitavaa, lausuttavaa, kirjattavaa ja täytettävää konvoluuteissa. Pinot pöydällä olivat suuria, mutta jotenkin niistä pystyi näkemään, missä mennään. Niistä myös näki, kun joku tuli valmiiksi ja siirtyi eteenpäin. Sitten pomo alkoi soitella meille työtehtäviä: ehtisitkö ensi viikoksi tehdä tästä raportista tiivistelmän? Olisi mukava, jos ehtisit piirtää jonkin piirtoheitinkalvonkin esitykseni tueksi? Puhelin oli työpöydällä ja siihen vastattiin työpaikalla. Tehtäviä tuli edelleen myös konvoluuteissa.

Pinot sähköistyvät
Sitten tuli sähköposti. Muutamassa vuodessa laatikkomme pursuilivat vastaamattomia viestejä, joissa meiltä odotettiin jotain toimenpiteitä. Ja jos ei heti tapahtunut, tuli soitto perään. Konvoluuttien pino oli ohentunut, mutta ei kadonnut.

Pian jokaisella oli kännykkä, jolla saattoi varmistaa sähköpostinsa perille menon vaikka iltasella. Jos oikein kiire oli, kannatti laittaa tekstari. Johan tuli vauhtia! Ja aamulla työpöydälle oli saattanut vielä tulla jokunen konvoluuttikin.

Pinot muuttavat someen
Sitten alkoi todellinen vallankumous. Meille tuotiin yhteisölliset työskentelyalustat, sosiaalisen osallistumisen mahdollistavat sähköiset yhteistyöympäristöt. Nyt meidän täytyy kaikkien muiden foorumeiden lisäksi keskustella, ideoida, jakaa ajatuksia ja rakentaa uutta myös Yammerissa, Moodlessa ja SharePointissa. Voi elämän kevät! Kun onhan meillä vielä ne konvoluutitkin…

Niin, se konvoluutti: se on sisäisen postin pahvikuori.

Perusta yritys - tai osta se valmiina

Julkaistu yrityssuomi.fi -sivustolla Esillä nyt -artikkelina 29.2.2012

Yrityksen perustaminen on askel uuteen. Siihen sisältyy suuria unelmia, hikeä ja joskus kyyneleitäkin. Huolellinen suunnittelu kantaa pitkälle, ja sen tueksi Suomessa on onneksi tarjolla paljon palveluja ja neuvontaa. Kaikkea ei siis tarvitse tehdä yksin. Kaikkea ei myöskään ole välttämätönä tehdä alusta alkaen.

Hyvä vaihtoehto yrityksen perustamiselle on ostaa valmis yritys. On paljon yrityksiä, joiden toiminta on kannattavaa, mutta yrittäjät haluavat luopua liiketoiminnasta henkilökohtaisista syistä, kuten terveyssyistä tai halusta jäädä eläkkeelle.

Hyvin usein yrityskauppoja tehdäänkin juuri yrittäjän suunnitellessa eläköitymistä. Suomessa on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia yrityksiä, joiden omistaja tulee lähivuosina eläkeikään. Siinä on madollisuuksia uudelle yrittäjäsukupolvelle. Tarjolla on koeteltua bisnestä, jonka tekijöiksi tarvitaan uusia yrittäjiä ja uusia yrityksiä. Joko jatkamaan entistä yritystoimintaa lennosta tai muovaamaan vapautuvasta markkinakysynnästä kokonaan uudenlaista liiketoimintaa.

Valmiiksi toiminnassa olevan yrityksen liikeideaa on jo koeteltu, joten aloittamispäätöksen tekeminen voi olla helpompaa kuin päätös kokonaan uuden yrityksen perustamisesta. Toimivalla yrityksellä valmis asiakaskunta ja markkina-asema. Luultavasti sillä on myös ainakin jonkin verran tulovirtaa, eikä uudellle yritykselle tyypillinen "kuolemanlaakso" ole niin todennäköinen.

Koska omistajanvaihdokseen liittyy monia juridisia ja taloudellisia kysymyksiä, kannattaa asiohin paneutua huolella ja hankkia tietoa jo etukäteen. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö on suositeltavaa.Tarjolla on niin oppaita, myynnissä olevia yrityksiä välittäviä yrityspörssejä kuin henkilökohtaisia asiantuntijapalvelujakin. Kaupan toteutukseen tulee myös varata riittävästi aikaa, sillä etenkin luopujalta tilanne saattaa vaatia pitkääkin kypsyttelyä.

Yrityksen hyvä kunto ja markkina-asema ostohetkellä eivät kuitenkaan takaa yrityksen tulevaisuutta. Yrittäjäksi ryhtyvän on sen takia aina viisasta laatia omia tavoitteitaan vastaava liiketoimintasuunnitelma sekä varautua muutoksiin. Myös tähän on rusaasti apua tarjolla. Perusteet voi selvittää vaikkapa yrityssuomi.fi-sivstolla, josta löytyy tietoa sekä yrityksen perustamisesta että omistajanvaihdoksesta. Sivustolla on tarjolla myös työkalu sähköisen liiketoimintasuunnilman tekemiseen. Sen avulla on helppo saada läpileikkaus yrityksen nykytilasta ja hahmottaa tulevia kehittämistarpeita.

Onnea matkaan!

Setäenergiaa - ei kiitos!

Tunnettehan te Sedän? Tuon Luojan lahjan maailmalle, tuon joka on profeetta ja tietäjä paitsi omalla maallaan, myös kaikkialla muualla ja kaikissa asioissa? Sedät uhkuvat aivan erityistä setäenergiaa, joka pyörittää heitä heidän oman ylivertaisen napansa ympärillä. Ja sanottakoon heti alkuunsa, että setäenergia ei välttämättä liity ikään tai sukupuoleen, joskin laajimmat esiintymät tavataan vanhemman miesväestön keskuudessa.

Setä viihtyy muiden Setien kanssa, koska he ovat samaa mieltä omasta erinomaisuudestaan eikä keskusteluun synny ikäviä säröjä tai harmillisesti muista poikkeavia mielipiteitä. Setien ei tarvitse kuunnella muita, koska kukaan muu ei kumminkaan voi ymmärtää asioita yhtä hyvin kuin he. Paitsi tietenkin se toinen Setä, joka on samaa mieltä. Aito vuorovaikutus ja tasa-arvoinen keskustelu ovat tarpeettomia Sedälle. Asioista voidaan vallan mainiosti sopia pienessä piirissä sikarinsavun keskellä. Se on yksinkertaisinta, eikä vähemmällä ymmärryksellä varustettuja kanssaihmisiä kannata turhaan vaivata.

Sedät eivät kaipaa uusia näkökulmia tai uusia ajatuksia. Etenkään naisten ei kannata ollenkaan vaivata pientä sievää päätään turhalla ajattelulla. Setähän on jo ajatellut kaiken valmiiksi. Naisten tulee katsoa Setää ylöspäin ja ihailla tämän viisautta. Setä ei ole valmis muuttamaan käsityksiään eikä omaksumaan uusia työtapoja. Jos jotain uutta on pakko oppia, sen voi ulkoistaa toimiston tytöille.

Setä on usein – kiitos muiden Setien – työurallaan hyvin menestynyt ja hänellä on asemaan perustuvaa auktoriteettia. Sen turvin Setä on tähän asti pärjäillyt mukavasti.

Mutta tulevaisuudessa Sedät eivät enää pärjää. Meneillään oleva työn tekemisen muutos ja aidon vuorovaikutuksen välttämättömyys jättävät Sedät armotta rannalle ruikuttamaan. Kohta Setä on yksin oman napansa kanssa eikä kukaan enää vaivaudu kuuntelemaan häntä. Tulevaisuus rakennetaan avoimissa sosiaalisissa verkostoissa. Arvostus ja auktoriteetti niissä on ansaittava itse, ne eivät heltiä tittelillä tai johtoryhmän jäsenyydellä.

Setäenergia on katoava ja uusiutumaton luonnonvara. Setää ei tule ikävä.

Uuden työn jäljillä - ja minne se johtaakaan?

Tuskin voi toivoa parempaa alkua työviikolleen kuin oli tämän aamuinen, Esko Kilven johdattelema keskustelu sosiaalisesta mediasta asioinnin kanavana. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnossa ruvetaan nyt laajalla rintamalla suunnittelemaan sosiaalisen median roolia niin oman työn tehostamisessa kuin asiakaspalvelun osana.

Kilpi johdatti meidät syvälle muutoksen alkujuurille ajatuksillaan työn, työn tekemisen ja työympäristöjen kehittymisestä. Jotenkin yllättävää oli lähteä some-asioissa liikkeelle historiasta - aina 30-luvulta ja Ronald Coasesta asti - mutta mitä pidemmälle esitys eteni, sitä kirkkaammin oivalsin, että juuri noin kaukaa sosiaalisen median vääjäämätön synty ja kehitys kumpuavat.

Uuden työn jäljillä

Perinteinen, teollistumisen ajan työskentelymalli työaikoineen ja seinineen sopii enää harvoihin tehtäviin. Asiantuntija- ja tietotyössä aikaan ja paikkaan sidottu työnteko on tehotonta; se on sekä kyvykkyyskapasiteetin että työskentelytiloihin kiinnitetyn rahan tuhlaamista. Tuloksia syntyy yhteisillä ajattelualustoilla, jakamalla ja saamalla, vuorovaikutteisesti kommunikoiden.

Esko Kilven mukaan

Työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksen tarvetta ei voi etukäteen määrittää, se nousee hetkestä ja käsillä olevasta kokonaisuudesta. Kankeat organisaatio- ja hierarkiarakenteet ovat tehokkaita vuorovaikutuksen estäjiä ja hidastavat muutoksessa tarvittavaa oppimista. Olin kuuliainen oppilas ja kirjasin ylös toisenkin ajatuksen:

Tuottavuus on kiinni oppimisen nopeudesta. Ja oppiminen puolestaan syntyy siitä, miten olemme läsnä ja miten kommunikoimme.

Jos organisaation sisäiset rajat haittaavat vuorovaikutusta ja oppimista - toisin sanoen syövät uuden työn mahdollistamaa tuottavuutta - niin mitä sitten tekevätkään organisaatioiden väliset kuilut ja siiloihin lukkiutuminen? Sitä sietää pohtia, kun seuraavan kerran säikähtää siilon pohjalle puhaltavaa muutoksen tuulta.

Vähän samoista teemoista bloggasi myös Johanna Kotipelto maaliskuussa 2011: Työ 2.0 vaatii uutta myös viranomaisilta.  Kannattaa lukea; kirjoitus sisältää reippaita ajatuksia ja keräsi myös mielenkiintoisia kommentteja.

Edessä avara tie
Aamun tilaisuus synnytti minussa yhdenlaisen aivomyrskyn. Tunnen, että olemme tien päässä. Se tie ei ole suora eikä yksisuuntainen, vaan siitä tulee haarautuva ja mielenkiintoisia pysäkkejä tarjoava väylä asiakkaan kulkea. Me olemme aivan alussa vasta, ja varmasti eteemme tulee pettymyksiä ja teemme virheitä. Mutta olemme kumminkin aloittaneet. Se on niin hienoa, että oli pakko purskauttaa ilo ilmoille täällä omassa blogissa!

Toimisto verkossa

Vaikka yrityksen perustajalla olisi loistava idea, tarvitaan vielä yhtä ja toista ennen kuin yritystoiminta pyörähtää käyntiin. Tarvitaan liiketoimintasuunnitelmia, laskelmia, hakemuksia, ilmoituksia, lupia ja paljon muuta. Uusi yrittäjä kaipaisi ehkä myös sparrauskumppania, jonka kanssa hioa suunnitelmiaan valmiiksi. Ja kun yritys sitten toimii, on edessä jälleen uutta muistettavaa, ilmoitettavaa, tilitettävää.

Hallinnollinen taakka on raskas kantaa, kun yrittäjä tai yrityksen perustaja etsii tietoa viranomaisten kulloisistakin vaatimuksista ja selvittää samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Sekava ja hajanainen järjestelmä ei ole kenenkään etu, ja niinpä julkishallinnossa on voimallisesti lähdetty hakemaan uusia ratkaisuja asioinnin helpottamiseksi.

Verkkotoimisto on yrityksen sähköinen työpöytä
Suomessa on meneillään laaja julkispalvelujen sähköistämisohjelma (SADe-ohjelma, eli sähköisen asioinninn ja  demokratian vauhdittamisohjelma), jonka tuloksena kansalaiset ja yritykset voivat tulevaisuudessa hoitaa viranomaisasiointinsa verkossa. 

Yrittäjän arkea helpottavaksi palveluksi SADe-ohjelmassa valmistellaan parhaillaan yrityksen sähköistä työpöytää eli verkkotoimistoa. Yrityksen perustajan verkkotoimisto kokoaa sähköiselle työpöydälle yrityksen perustajan tarvitsemat palvelut ja asioinnin. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otetaan myös toimivan yrityksen palvelut. Valmis verkkotoimisto tullaan liittämään osaksi yrityssuomi.fi –verkkopalvelua.

Tavoitteena on luoda työskentelytila, jossa yrityksen perustaja voi suunnitella yritystoimintaansa, laatia liiketoimintasuunnitelmia ja käyttää monipuolisia laskelmatyökaluja. Verkkotoimistossa voi hakea julkista rahoitusta, tehdä tarvittavat ilmoitukset tai hakea liiketoiminnassa mahdollisesti vaadittavat luvat. Verkkotoimistoon on mahdollista kutsua yritystoiminnan asiantuntijoita arvioimaan ajatuksia ja neuvomaan eteenpäin. Ja kun kaikki on valmista, voi verkkotoimistossa hoitaa myös varsinaiset perustamistoimenpiteet.

Tule mukaan asiakasraatiin ja osallistu kehitykseen!
Verkkotoimiston kehittäminen on nyt prototyyppivaiheessa. Jotta tuloksena olisi oikeasti yrittäjien tarpeisiin sopiva ja toimiva palvelu, haluamme saada sen tulevat käyttäjät mukaan kehittämiseen. Jos olet yrittäjä tai suunnittelet yrityksen perustamista tulevaisuudessa, ilmoittaudu asiakasraatiin. Toivomme ennakkoluulotonta ja avointa mieltä, näppituntumaa yritystoiminnannasta (kokemuskaan ei toki ole haitaksi!) ja halukkuutta osallistua mahdollisesti tuleviinkin kehityshankkeisiin.

Katso pohjustukseksi verkkotoimiston esittely YouTubessa, kesto 3 min.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä bloginpitäjään osoitteella merja.heinonen (at) ely-keskus.fi. Tehdään tästä yhdessä hyvä!

Pidellään SADetta

Ilostuin kovasti, kun huomasin eilen Twitter-virrassa Teemu Ropposen viestin Lausuntopalvelu.fistä. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva palvelu vie lausuntomenettelyn verkkoon virkamiesten ja ministeriön sidosryhmien käytettäväksi. Palvelusta on nyt valmistunut prototyyppi lausuntojen pyytäjien ja niiden antajien testattavaksi.

Lausuntopalvelu.fi on esimerkki tuloksista, joita meneillään olevassa sähköisten julkispalvelujen SADe-ohjelmassa tavoitellaan (SADe = sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma).

SADe uudistaa palvelumalleja
SADe on kunnianhimoinen julkishallinnon hanke, joka tähtää siihen, että kansalaiset ja yritykset voivat lähivuosina halutessaan hoitaa viranomaisasiointinsa sähköisesti verkkopalvelujen avulla. Tavoitteena on myös luoda asiakkaalle yhtenäinen palvelu viranomaisesta ja organisaatiosta riippumatta.

SADe-ohjelmassa on kuusi eri palvelukokonaisuutta, joiden toteutukseen osallistuu useita eri toimijoita, kuten valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä. Yhtenäisten ja ehjien asiointipalvelujen muodostuminen edellyttää asiakasprosessien suunnittelua ja siilojen murtamista. Tuloksena hallinnollinen taakka kevenee, valtionhallinnon toiminta tehostuu ja resursseja voidaan suunnata entistä tuottavammin.

Viestintä tekee tulokset näkyväksi
Valtiovarainministeriö hoitaa kiitettävästi SADe-ohjelman perusviestinnän. Nettisivuilla on paljon tietoa; on selvityksiä, raportteja, lausuntoja. Lisäksi VM julkaisee säännöllisesti uutiskirjettä, joka esittelee kaikkien palvelukokonaisuuksien tilannetta ja hankkeiden edistymistä.

Kukin palvelukokonaisuus puolestaan huolehtii oman vastuualuuensa viestinnästä. Lausuntopalvelu.fin löytyminen Twitteristä on mielestäni oivallinen esimerkki siitä, miten julkishankkeiden viestintää voidaan toteuttaa uudella ja vuorovaikutteisella tavalla. On hienoa, että yhteisin verovaroin tehtävää kehitystyötä halutaan näin tehdä näkyväksi ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lausuntopalvelu.fi on syntynyt oikeusministeriön vetovastuulla olevassa Kansalaisen Osallistumisympäristön palvelukokonaisuudessa. Tämä hanke viestii monipuolisesti ja hyödyntää myös sosiaalista mediaa. Esitteiden ja tiedotteiden lisäksi hankkeen työstä ja tuloksista kerrotaan mm. blogissa, Facebookissa ja Twitterissä. Erityisesti blogin kautta hanke on saanut ikään kuin kasvot; sieltä löytyvät hankkeen parissa työskentelevät ihmiset ja mahdollisuus lähettää kommentteja ja palautetta.

Uusien viestintäkanavien soisi leviävän
Me muissa palvelukokonaisuuksissa työskentelevät voisimme oppia paljon Kansalaisen osallistumisympäristö –hankkeen viestinnästä. Turhan usein me vielä viestimme perinteisesti, yhdensuuntaisesti tiedottamalla, upottamalla asioita nettisivujen uumeniin.

SADe on loistava ohjelma, ja sen tuloksilla tulee olemaan merkittävä vaikutus tietoyhteiskuntamme kehityksessä. Sen takia toivon, että myös sen viestintä olisi avointa ja eteenpäin suuntautuvaa, uudella tavalla tulevien palvelujen käyttäjiä osallistavaa.

Me muutkin voisimme ottaa rohkeasti käyttöön sosiaalisen median kanavia ja viedä valmistelussa olevia palveluja ja muuta kehitystyötä tulevien käyttäjien ulottuville. Voisimme tarjota kanavia jatkuvaan osallistumiseen, mielipiteen kertomiseen, ehdotusten tekemiseen. Uskon, että suorista asiakaskontakteista ja -palautteista olisi palvelunkehittäjille suurta hyötyä. Se myös lähentäisi hallintoa ja palvelujen käyttäjiä toisiinsa ja lisäisi avoimuutta.

Pidellään siis yhdessä SADetta, ja pidetään siitä myös yhdessä ääntä. Kerrotaan kaikille kaikin mahdollisin keinoin, mitä hienoa ja hyvää olemme tekemässä.