Yrityksen perustaja tai jo toimiva yritys ei jää Suomessa ilman tukea ja neuvontaa. Neuvontapalveluja tarjotaan maanlaajuisesti ja mitä moninaisimmilla toimintamalleilla. Yrittäjät ovat olleet ennemminkin vaarassa eksyä palveluviidakkoon kuin jäädä vaille palvelua. Yritys-Suomi-palvelumallin kehittämisellä on haluttu tuoda neuvontapalveluihin selkeyttä ja tasalaatuisuutta sekä huolehtia siitä, että palvelut löytyvät helposti ja läheltä.
Yritys-Suomen seudulliset palvelut kokoavat yhteen alueen omat kehittämisyhtiöt, ELY-keskukset ja TE-toimistot sekä muut yrityspalveluorganisaatiot. Seudullinen yrityspalvelu toimii yhtä hyvin ensikontaktina yrittäjyyteen kuin asiantuntevana kumppanina yrityksen kasvun ja kehittymisen tiellä. Useat yrityspalveluorganisaatiot voivat tarjota palveluja yhdessä fyysisesti saman katon alla tai asiakkaan tarvitsema palvelukokonaisuus tuotetaan eri toimijoiden verkostoyhteistyönä. Asioinnin kannalta yksi luukku on ihanteellinen ratkaisu, mutta hyvään ja kattavaan palveluun päästään myös verkostoyhteistyössä.
Brändi kertoo ennen kaikkea laadusta
Asiakkaalle oleellisinta on, että palvelu on helposti löydettävissä ja että hän voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. Yhteinen ja tunnistettava brändi auttaa palvelun löytämisessä ja kertoo sen tasosta sekä luotettavuudesta. Seudullisissa palvelupisteissä kautta maan käytetty Yritys-Suomi –kyltti tulee tutuksi, ja ovesta astuessaan asiakas tietää olevansa tekemisissä yritystoiminnan ammattilaisten kanssa.
Mutta ei brändi tietenkään ole vain logo kirjepaperin kulmassa tai kyltti palvelupisteen ovenpielessä. Yritys-Suomi-brändin käyttö edellyttää seudulla toimivien organisaatioiden yhteistyösopimusta, jossa määritellään mm. eri osapuolien roolit ja resurssit, sovitaan toiminnan seurannasta ja asiakas- ja palveluprosessien kehittämisestä. Sopimusta edeltää toiminnan arviointi, tavoitteellisen kehittämispolun suunnittelu sekä tarvittavien kehittämistoimien käynnistäminen.
Yritys-Suomi -verkostoon liittyminen ja siihen sitoutuminen kannustaa seudullisia yrityspalveluja toimintansa kehittämiseen. Toimintamallista ja resurssien määrästä riippuen Yritys-Suomi -brändi hyödyttää seututoimijoita eri tavoin. Monen toimijan yrityspalvelukeskuksissa Yritys-Suomi kertoo kokonaisvaltaisesta palvelusta ja halusta sitoutua yhteisiin tavoitteisiin; pienemmät organisaatiot voivat brändin avulla osoittaa toimivansa osana laajempaa palveluverkostoa.
Monta näkökulmaa yhteistyöhön
Asiakkaan kannalta:
- brändi on laadun tae
- palvelu on helposti löydettävissä yhteisen brändin ansiosta
- seudulliseen palveluun tutustuminen ohjaa muidenkin Yritys-Suomi -kanavien käyttöön
- kokonaisvaltainen palvelu: joko yhdeltä luukulta tai verkostoyhteistyön avulla
Seudullisen toimijan kannalta:
- Yritys-Suomi -brändi auttaa etenkin pienempiä toimijoita profiloitumaan laadukkaaksi yrityspalveluksi
- isoille yrityspalvelupalvelukeskuksille brändin käyttö osoittaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin
- sopimus antaa tavoitteet palvelutasolle ja ohjaa kehittämistä
- verkostoyhteistyö monipuolistaa omaa osaamista ja kasvattaa palveluvalikoimaa
Valtakunnallisen palveluorganisaation kannalta (esim. ELY-keskus):
- seudullinen yrityspalvelu on usein asiakkaan ensikontakti ko. organisaation palveluihin
- seudullinen yrityspalvelu on palvelujen merkittävä jakelukanava
- vapauttaa resursseja perusneuvonnasta oman organisaation erityistehtävään
- seudullisessa yrityspalvelussa valmistellut hankkeet ovat laadukkaita
Yhteinen brändi ja yhteiset toimintatavat rikastuttavat siis kaikkia osapuolia. Palvelun laatu ja luotettavuus ovat kuitenkin tekijöitä, joita asiakkaat epäilemättä eniten odottavat. Niinpä voisimme kiteyttää palvelukehityksemme tulevatkin tavoitteet vanhaan karkkimainokseen: sanokaa Yritys-Suomi, kun haluatte hyvää!
Makoisa kiteytys näin sinivalkoisena päivänä, hienoa!
VastaaPoistaMinä roikun sinivalkoisten siipien puhelinpalvelussa ja harmittelen etteivät kaksi yhteistyötä tekevää lentoyhtiötä päästä asiakasta toistensa sivuille. Eli päälennättäjä Air France ei oikeasti lennä Helsingistä, vaan käyttää Finskiä. Se taas ei päästä AF-lennolle kirjattua asiakasta(an) sivuilleen. Tiskille vaan, tai nyt siis lennon tultua perutuksi, puhelimeen.
Miten kokemukseni liittyy Merjan mainioon kirjoitukseen?
Heitän kehitysajatukseksi, että yhteistyötä tekevät neuvojat päättäisivät osata palveluketjusta jonkin verran myös toistensa asioita niin, että asiakkaan kannalta koko palvelupolku on hallittu siirtymävaiheiltaan hyvällä perustasolla talosta toiseen. Silloin asiakas ei putoa missään "solmukohdassa" vaan hänen palvelukokemuksestaan tulee todella yksi kokonaisuus.
Helpoin tapa olisi jättää raja kunkin talon rajalle ja juoksuttaa loppumatkalla asiakasta. Minä uskon kuitenkin, että noita solmukohtia kannattaa hioa: kun ensikontaktilla hoituu myös jatko, saavat toiset vähemmän epätietoisia soittoja. Silloin optimoidaan kokonaisuutta.
Lentoyhtiöanalogia on mitä sopivin! Juuri tuota koko palveluketjun tuntemusta tarvitaan, jotta asiakas tulisi palvelluksi tarpeensa mukaisesti. Eikä tietenkään se pelkkä tuntemus riitä, vaan pitää olla myös halu ohjata asiakasta oikeaan, vaikka sitten naapurin tontille. Sitä on Yritys-Suomi!
VastaaPoista