Tietoyhteiskunta kuuluu kaikille

Osallistuin viime viikolla valtiovarainministeriön järjestämään esteettömyystyöpajaan.  

SADe-ohjemassa (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) valmistellaan parhaillaan toimintamallia, jonka avulla varmistetaan esteettömyyden huomioon ottaminen sähköisten palvelujen kehittämisessä.

On erinomaista, että tämä aihe nostetaan esille. Elämme ajassa, jossa kaikkialla läsnä oleva keinoäly ympäröi meitä, tietotekniikkaan nojaavat palvelut lisääntyvät ja sosiaalisen median merkitys kasvaa. 

Etenkin meidän julkisten verkkopalvelujen tuottajien on huolehdittava siitä, että edistämme yhdenvertaisuutta ja pienennämme ulkopuolelle jäämisen uhkaa.

Mm. kuulo- ja näkövammaiset sekä ikääntyvä väestö ja maahanmuuttajat muodostavat erityisiä kohderyhmiä verkkopalveluissa. Pelkästään selkokielen käyttäjiä on Suomessa 300 000. Erityisryhmät on otettava huomioon jo palvelujen suunnittelussa, ja esteettömyyden on toteuduttava palveluketjun jokaisessa lenkissä. Alusta loppuun asti. 

Esteettömyys merkitsee käytettävyyttä

Mutta lopulta esteettömyys merkitsee hyvää käytettävyyttä ylipäätään. Mitä jos ei tehtäisikään erillistä käyttöliittymää joillekin erityisryhmille, vaan tehtäisiin kaikille avoin ja saavutettava verkkopalvelu?

Työpaja oli minulle hyvin silmiä avaava. En missään nimessä ole suhtautunut esteettömyyteen aikaisemminkaan vähätellen; oikeastaan en ole suhtautunut siihen lainkaan. Edustamani verkkopalvelu luonnollisesti noudattaa EU:n määrittelemiä esteettömyysohjeita ja Julkisen hallinnon suosituksia (JHS).

Saavutettavuus ei ole vain standardeja

Mutta kuten työpajassa todettiin, täysin standardit täyttävä verkkopalvelu ei silti välttämättä käytännössä ole kovin saavutettava ja esteetön. Teknisen toimivuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös toimitustyöhön.  Ei kannata käyttää eri värejä sisältöjen ryhmittelyyn tai pelkkiä symboleja ilmaisemaan tärkeitä asioita. Kaikella ei-tekstuaalisella sisällöllä tulee olla tekstivastine. Videoissa voisi olla äänen lisäksi tekstitystä. Kuvien alt-tekstit auttavat paljon. Edellä mainitut eivät ole kovin isoja asioita toteuttaa, mutta parantavat huomattavasti esim. kuulo- ja näkövammaisen mahdollisuuksia käyttää verkkosivujamme.

Myös hyvä ja ymmärrettävä kieli on osa esteettömyyttä. Tässä meillä virkamiehillä olisi paljonkin tehtävää.  Asiakkaillemme ei ole iloa siitä, että verkkopalvelussamme asiat esitetään hallintojuridisesti täysin oikein, mutta kukaan ei ymmärrä niitä. Se ei ole saavutettavuutta eikä tue esteettömyyttä.

Ota kantaa ja osallistu keskusteluun

SADe-ohjelman esteettömyyden toimintamallista on käynnistetty osallistamishanke oikeusministeriön Otakantaa -palvelussa. Sivulta löytyy kuvaus toimintamallin ideasta ja sisällöstä, ja sinne on avattu kaksi keskustelua käsittelemään toimintamallin keskeisiä kysymyksiä. Osallistu sinäkin keskusteluun. Koska tietoyhteiskunta kuuluu kaikille.