Digitalisaatio ja etenkin julkishallinnon siirtyminen ensisijaisesti
sähköiseen viestinvälitykseen on viime päivinä ollut paljon esillä mediassa. Tavoitteena
on, että viranomaisasioinnissa pääosin luovutaan paperipostin lähettämisestä
vuoden 2018 aikana.
Sähköisen postilaatikon käyttöönotto ei kuitenkaan tarkoita,
ettei mitään muuta mahdollisuutta asiointiin ja viestinään enää olisi. Tämä
asia on jäänyt uutisoinnissa taka-alalle ja sen takia on syntynyt väärä kuva digitaalisiin palveluihin pakottamisesta.
Lehtien kommentointipalstat ovat täyttyneet huolestuneista
ja ahdistuneista kannanotoista. Etenkin ikääntyvän väestön (HS 14.11.) on pelätty putoavan yhteiskunnan ulkosyrjälle, mutta ei palvelujen
sähköistyminen kaikkia muitakaan miellytä (HS 19.11.).
Ovathan viranomaiset toki viestineet sähköisestä
postilaatikosta ja muistakin meneillään olevista digihankkeista. Asioista on kerrottu tiedotteissa ja
virkamiehet ovat antaneet haastatteluja medialle. eSuomi.fi –sivustolla julkaistaan aktiivisesti uutisia ja blogikirjoituksia.
Mutta silti kansalaiset ovat saaneet keskustella pääasiassa
keskenään. On tietysti selvää, että virkamiehet eivät roiku lehtien keskustelupalstoilla
vastaamassa yksittäisiin kommentteihin. Mutta mietin, että tarvittaisiinko näin merkittävässä
ja koko kansaa koskettavassa uudistuksessa ketterämpää
ja monimuotoisempaa tiedonvälitystä kuin perinteinen mediatiedotus on? Viestinnän laaja repertuaari, läsnäolo ja tavoitettavuus
eri foorumeilla mahdollistaisivat oikean vuoropuhelun kansalaisen ja
viranomaisen välillä.
Olisiko
mahdoton ajatus, että asianosaiset ministeriöt ja virastot edes jollakin
tasolla käsittelisivät ainakin isoimmissa lehdissä olleita juttuja ja niiden
synnyttämiä kommenttivirtoja esimerkiksi omilla sosiaalisen median kanavillaan?
Vastaisivat ihmisten huolestuneisuuteen ja kertoisivat, miten huolenaiheisiin
on tarkoitus vastata. Jos joku kysyisi jotain, oltaisiin valmiita vastaamaan?
Twitterissä tai Facebookissa käyty keskustelu ei tietenkään
tavoita kaikkia. Voisiko
ajatella, että sen lisäksi digitalisaatiosta vastaavien ministeriöiden verkkosivuilla
olisi esimerkiksi jonkinlainen Kysy digitalisaatiosta –palsta? Verohallinnon Vastauspankissa asiakkaiden jättämiin kysymyksiin vastataan lyhyessä ajassa, ja
kysymys-vastausparit kertyvät vastauspankkiin. Asiakas voi hakea vastauksia
pankista tai tehdä uuden kysymyksen. Ehkä samankaltainen ratkaisu voisi toimia
digiasioiden infopisteenä ja tietolähteenä?
Ymmärrän, että tällaiseen ei ehkä ole resursseja ainakaan
kokoaikaisesti. Mutta tiettyihin aikoihin rajoitettunakin se auttaisi
kansalaisia tiedon saannissa ja vähentäisi vääriä käsityksiä ja pelkoja.
Ehkä verkossa voisi myös aika ajoin järjestää kaikille
avoimia kyselytunteja?
Vaikka monia julkishallinnon digihankkeita vasta
valmistellaan ja sähköisen postilaatikon käyttöönottoonkin on vielä aikaa,
kaipaavat ihmiset konkreettista tietoa tulevista muutoksista jo nyt. Jos oikeaa
tietoa ei ole, syntyy helposti vääriä olettamuksia ja virheellisiä huhuja. Väärän tiedon oikaisu voi olla hankalaa ja lisäksi se luo kielteistä mielikuvaa aivan turhaan.
Kysyntää nykyistä ketterämmälle ja vuorovaikutteisemmalle
viestinnälle siis on. Hyvänä esimerkkinä sellaisesta on valtiovarainministeriön Maria Nikkilän nopea vastine viime viikonvaihteen
Helsingin Sanomissa. Mielipidekirjoituksena (HS 20.11.) julkaistu kirjoitus oikaisi
ansiokkaasti syntynyttä virheellistä käsitystä siitä, että kaikki pakotettaisiin
sähköisen postilaatikon käyttäjiksi ilman muita vaihtoehtoja.
Siitä on hyvä muidenkin
jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti