Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) myötä syntyvät ELY-keskukset ovat käynnistyessään vuodenvaihteessa ison asiakaspalveluhaasteen edessä. ELY-keskuksissa nykyisten työ- ja elinkeinokeskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtävät yhdistyvät. Asiakkaan kannalta palvelujen yhdistymisen tulisi luonnollisesti näkyä entistä vaivattomampana asiointina, ja sitä uudistuksella tietysti tavoitellaankin. ELY-keskuksille laadittu strategia-asiakirja vuosille 2010 – 2011 määrittelee asiakkuustavoitteita seuraavasti:
- ELYjen toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti niin, että niiden toiminnan lopputulokset vastaavat mahdollisimman hyvin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita.
- Palveluja yhdistetään asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi ja -prosesseiksi.
- Ohjausmallia kehitetään niin, että kaikki vastuualueet tunnistavat oman roolinsa eri asiakasryhmille tuotettavista palvelukokonaisuuksista.
- Strategiakaudella laaditaan yhteinen asiakasryhmittely, johon kaikkien ELYjen asiakaslähtöinen toiminta perustuu.
- Asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut helposti. He hahmottavat ELYn toiminnot ja tunnistavat ELYn roolin alueen kehittäjänä, mahdollisuuksien tuottajana ja luotettavana viranomaisena.
Viestintä tekee palvelut näkyviksi
Viestinnän näkökulmasta haasteellista on myös ELY-keskuksen brändin rakentuminen. Asiakkaan palvelutarpeesta riippuen ELY tulee merkitsemään eri asiakkaille eri asioita. Todenmukaisen brändilupauksen rakentamiseen tulee siksi paneutua huolella. Eikä pelkkä lupaus tietenkään riitä, vaan brändillä on oltava myös merkitystä ja sisältöä. Koska asiakkuusmallien kehittäminen ja hyvä asiakaspalvelu on nostettu ELY-keskuksien tavoitteissa keskiöön, voisiko ajatella, että se olisi myös yksi brändilupauksen kulmakivistä?
Asiakkaan kannalta oleellisinta on kuitenkin palvelujen löydettävyys. Sen tähden on tärkeää huolehtia myös jo olemassa olevien ja asiakkaille tuttujen palvelubrändien näkyvyydestä. Esim. yrityspalveluja on koottu ja niitä tarjotaan maanlaajuisesti yhtenäisenä Yritys-Suomi –verkostona. On siis luontevaa, että Yritys-Suomi saa yritysten palvelukanavana vahvan jalansijan myös ELY-keskuksissa.
On ilahduttavaa, että uuden organisaation valmistelussa on kiinnitetty suurta huomiota asiakkuustoiminnan ja viestinnän yhteistyöhön. Monikanavaisuus haastaa sekä viestintäväen että asiakkuusihmiset tarkastelemaan asiakasta kokonaisuutena. Asiakkaan on saatava tietoa verkosta, puhelimitse, infotiskiltä ja myös perinteisistä esitteistä. Jossakin vaiheessa asiakkaan on lupa myös odottaa monipuolisia mahdollisuuksia hoitaa asioitaan sähköisesti. Mutta se on jo toinen juttu. Alkuvaiheessa tärkeintä on, että ELY-keskuksen palvelut tehdään näkyviksi ja ne viedään asiakkaiden ulottuville - keinoja kaihtamatta!
Pallukoihin on kirjattu hyviä teesejä, mutta lienee silti haastava toteutettava. ELY näyttää hirmuisen isolta kokonaisuudelta, josta monet toimijat ovat jääneet arjessa kovin etäisiksi.
VastaaPoistaEntä mikä on kunnan rooli kuntalaisen, kansalaisen ja hallinnon sovittamisessa? Tiepiiriasiat (ELY) liittäisin lähikokemukseni perusteella useimmiten rakennuslupa-asioihin (kunta). Siis onhan seudullinen yhteistyö mukana ELYissä?
Mikä oikeastaan olisi se portaali, josta asiakkaamme, kuntalainen/kansalainen aloittaa? Kai monissa asioissa juuri oma kunta ja sen verkkosivut. Mutta erilaiset yhdistelmät tukia tai paikallis- ja piiriviranomaisia (vaikka Kelaan asti) tuovat soppaan omat haasteensa. Kansalaiselle Suomi.fi? Vaan sinnekö sitten siirrettäisiin kuntien sivut?
Tietääkseni jokaisella kunnalla on nettisivut, joilla jokseenkin kirjavasti tuodaan kuntalaisen ulottuville valikkorakenteena arvatusti keskeisimmät asiat. Taina Tavalliselle sivujen termit vain eivät aina aukea, tarinaa kun sanoittavat hallintokunnat (anteeksi jos puhun väärillä termeillä)..
Paljon on vielä sanomisissamme selkeytettävää, mutta hyvällä tiellä olemme.