Työ- ja elinkeinoministeriön konsernitasolla on käynnissä asiakkuusstrategiatyö, jossa asiakkaat on segmentoitu henkilö-, yritys- ja yhteisöasiakkaisiin, ja palveluja ryhmitellään asiakkaan tarpeen mukaan. Näkökulma on siis käännetty palveluntarjoajasta kohti asiakasta, mikä on mainio asia. Tavoitteena on, että konsernin eri organisaatioilla olisi yhdenmukainen tapa jäsennellä palvelujaan, jolloin asiakas kykenisi hahmottamaan itseensä liittyvän tarjonnan nykyistä helpommin.
Pisimmälle valmistelutyössä on päästy yritysasiakkaiden segmentissä, jossa palvelut ja asiakkaat kuvataan tilanteen ja kehityskaaren mukaisesti:
- yrityksen perustaminen
- pienyritykset
- kehittyminen kotimarkkinoilla
- kehittyminen kansainvälisesti
- suuryritykset
Segmentointi näkyy
Toiminnan ja palveluprosessien kehittämisen lisäksi segmenttikohtaisen tarvelähtöisyyden tulisi näkyä myös viestinnässä. Eri toimijoiden Internet-sivut ovat merkittävä palvelu- ja informaatiokanava, joilla toivottavasti aikanaan päästään yhdenmukaiseen palveluesittelyyn. Tekes näytti jo keväällä suuntaa ottamalla segmentoinnin ja asiakkaiden tarpeet omien nettisivujensa uudistamisen lähtökohdaksi. Myös parhaillaan meneillään olevan Yritys-Suomi.fi –verkkopalvelun uudistamisessa tullaan toteuttamaan samaa lähestymistapaa.
Asiakkaan kannalta voisi olla ihanteellista, jos kaikkien Yritys-Suomi –verkostoon kuuluvien organisaatioiden yritysten kehittämiseen liittyvät palvelut löytyisivät ennen pitkää vain ja ainoastaan yhdestä osoitteesta. Silloin asiakkaan ei tarvitsisi arvailla, olisiko yksittäisen organisaation sivustolla mahdollisesti vielä lisää palveluja tai muuta tietoa niistä. Semanttisen webin keinoin yhden yhteisen näkymän luominen on täysin mahdollista, mutta riittääkö meillä rohkeutta toteutukseen asti? Toivottavasti jonain päivänä riittää.
Juuri näin. Menestysreseptin aineksethan ovat katse asiakkaaseen, pikkuisen palvelumieltä; tekniikka avuksi, ja eikun menoksi!
VastaaPoistaTuo mitä sanot Internet-sivuista nimenomaan palvelu- ja informaatiokanavana on oleellista. Jos ajattelemme verkkosivujen ylläpitoa erillisenä tehtävänä, menetämme välineen vahvuuden emmekä pääse yli siilorajojen. Viestintä viestii silloin verkossa vain sen, mitä johdosta on viestittäväksi valunut. Mikä on usein liian kaukana asiakkaan arjesta.
Jos sen sijaan valjastamme välineen, verkon, toimimaan kaikessa rikkaudessaan asiakkaan hyväksi, tehostamme samalla hallinnon toimia. Tuolla näkemyksellä päädymme kai kaikin yhden luukun periaatteen ääreen myös verkossa.
Niin, ja siltä pohjalta tulisi nettipalveluja rakentaa ja kehittää nimenomaan asiakasapalvelun näkökulmasta, ei siis viestinnän. Mutta tällä hetkellä taitavat vielä useimmat verkkoprojektit olla kuitenkin viestinnän heiniä...
VastaaPoista