Tulevaisuutta tekemässä

Eduskunnalle syksyllä 2013 annettavan tulevaisuusselonteon valmistelu on  käynnistynyt. Valmistelutyö halutaan nyt avata keskustelulle, johon kansalaisten ja eri sidosryhmien toivotaan laajasti ja monipuolisesti osallistuvan. Hyvä näin, sillä tulevaisuuteen ei mennä entisin eväin ja koetelluin konstein. Tarvitaan ajatusten muurien murtamista ja asioiden tarkastelua aivan uusista näkökulmista.

Sosiaalinen media avaa keskustelun kaikille
Keskustelu halutaan ulottaa uusille foorumeille; sosiaaliseen mediaan ja muualle verkkoon. Sitä silmällä pitäen sosiaalisen median vaikuttajat Tuija Aalto, Cristina Andersson  ja Riitta Raesmaa on kutsuttu viemään viestikapulaa. Mukaan toivotaan aktiivisia bloggaajia, joilla on näkemyksiä ja mielipiteitä tulevaisuuden kehityssuunnista Suomessa.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu voikin levitä ennen näkemättömän laajalle. Ainakin Twitterissä keskustelu on jo käynnistynyt hastagilla #tulevaisuus2030.

Keskusteluun tarvitaan välineet
Tietenkään pelkkä keskustelun käyminen blogeissa ja muualla ei riitä. Ei, vaikka kuinka viisasta olisi. Sen lisäksi tarvitaan hyvät työkalut, joilla keskustelun hedelmät voidaan työstää eteenpäin oikeiksi toimenpiteiksi ja tehtäviksi asti.

Blogit ja niistä viriävät keskustelut kootaan tulevaisuusselonteon verkkosivuille, jotka avataan syyskuun alussa osoitteessa http://www.2030.fi/. Sivuille kootaan lisäksi tietoa prosessin etenemisestä ja teemaryhmien työstä.

Kuvittelen, että myös juuri uudistunut Ota kantaa -sivusto olisi luonteva foorumi tulevaisuuden valmistelutyön tukena. Mielenkiintoista on seurata, millaisen roolin joukkoistaminen ja yhteiskirjoittaminen tulevat valmistelutyössä saamaan.

Yrittäjyyden uudistumiselle on hyvät lähtökohdat
Selontekoon liittyvän ennakoinnin aiheista minua itseäni kiinnostavat erityisesti Tulevaisuuden yrittäjyys ja Hallinnon suomat mahdollisuudet.

Yritysten uudistumista ja kehittämistä varten meillä on jo olemassa yllin kyllin sekä yksityisiä että julkisia palveluja: neuvontaa, rahoitusta, tieto- ja asiantuntijapalveluja. Tärkeää olisi nyt virittää tuo joukko toimimaan yhdessä ja uskaltaa tarkastella palvelutarjontaa kriittisesti. Kaikkea olemassa olevaa ei ole tarpeen säilyttää. Yrityksien tulee päästä vaivatta etenemään, kehittymään ja kasvamaan. Sitä varten tarvitaan ehkä kokonaan uudenlaisia työkaluja ja vanhat joutavat romukoppaan.

Yritys-Suomen palvelumalli on mielestäni hyvä lähtökohta pirstaleisten palvelujen selkiyttämiseksi. Uskon, että asiakkaan on helpompi löytää tarvitsemansa yhden yhteisen kyltin alta, kuin metsästää kaikkia tarjolla olevia palveluja erikseen. Yhdessä toimiva verkosto pystyy myös rakentamaan uusia palvelukokonaisuuksia ja siten vastaamaan yritysten uudenlaisiin tarpeisiin.

SADe-ohjelma keventää hallinnollista taakkaa
SADe-ohjelmassa tehdään tulevaisuutta jo tänään. Kuuden eri palvelukokonaisuuden alla luodaan kansalaisille ja yrityksille niiden arkea helpottavia asiointipalveluja ja osallistumis- ja oppimisympäristöjä. Kehitystyöhön liittyvä palveluprosessien ja tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen tulee aikanaan näkymään entistä yksinkertaisempana asiointina ja selkeämpänä hallintona. Hallinnollinen taakka kevenee niin yrityksillä kuin kansalaisilla.

Meillä – tahdon uskoa, että meillä kaikilla – on nyt erinomainen tilaisuus kantaa kortemme kekoon. Ei ole niin pientä ajatusta, etteikö se voisi tarttua toiseen, kasvaa ja kehittyä. Viestikapula on lähtenyt liikkeelle, viedään se perille!

PS. Tätä kirjoittaessani Thomas Taussi jo ottikin Cristina Anderssonin ojentaman viestikapulan vastaan ja bloggasi aiheesta. Taussilla on terävä kynä ja ajatuksissa särmää. Hieno avaus.